Alvar Aalto

Hugo Alvar Henrik Aalto syntyi vuonna 1898 kolmantena päivänä helmikuuta Kuortanella Länsi-Suomessa. Hänen isänsä oli suomenkielinen maamittari ja äiti ruotsinkielinen postineiti eli he olivat koulutettu väkeä tuohon aikaan. Kun Alvar oli 5-vuotias, muutti koko perhe suomenkielisen oppikoulun perässä Jyväskylään. Aalto kirjoittikin ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta vuonna 1916 ja hän piti jo tuolloin paljon piirtämisestä.  Hän matkusti Helsinkiin valittuaan itselleen arkkitehdin uran. Silloinen Polyteekki eli nykyinen Teknillinen korkeakoulu, joka yliopistojen yhdistyttyä alkoi toimi Aalto-yliopiston alaisuudessa, oli ainoa paikka, missä annettiin koulutusta arkkitehtuurista. Suomen ajauduttua sisällesotaan joutui Aaltokin lopettamaan opiskelut ja lähti sotimaan. Sodan päätyttyä jatkoi Alvar opiskelujaan, harrasti maalausta ja hankki itselleen sivutuloja muun muassa kirjoittamalla erilaisia taideartikkeleita sanomalehtiin. Aalto valmistui arkkitehdiksi kiitettävin arvosanoin vuonna 1921. Hän aloitti arkkitehti työnsä Helsingissä, mutta ei löytänyt haluamaansa työtä sieltä.  

Tuttavuuksiensa avulla sai Aalto ensimmäisen tilaustyönsä Kauhajärven kirkon kellotapulin vuonna 1921 ja kahta vuotta myöhemmin Villa Mannerin. Arkkitehtitoimiston Aalto perusti vuonna 1923 Jyväskylään. Hän saikin hyvin töitä ja palkkasikin avustajakseen Aino Marsion. He avioituivatkin jo syksyllä 1924. He tekivätkin häämatkan Italiaan Sveitsin kautta, jonka vaikutuksia voi nähdä tuon ajan Alvarin töissä. Aallot saivat tyttären ja kolmen vuoden aikana he voittivat monta suunnittelukilpailua. Kun Aalto sai suunniteltavakseen Lounais-Suomeen Maalaisten talon muutti koko Aallon perhe Turkuun. Siellä perheeseen syntyi myös poika ja kuuluisa Paimion Parantola. He muuttivat sieltä Helsinkiin, koska siellä oli varsinkin sodan jälkeen arkkitehdeille töitä.  Alvar suunnitteli heillä oman talon tontille, jonka hän aiemmin oli ostanut.  1949 kuoli Alvarin puoliso. Hän menikin vielä uudelleen naimisiin arkkitehti  Elissa Mäkiniemen kanssa. Aalto kuoli vuonna 1976 11. toukokuuta Helsingissä. Elissa Aalto eli vuoteen 1994 asti.

Alvar Aalto oli suunnittelutyyliltään funktionalisti. Hänen työnsä voi tunnistaa yksinkertaisista, geometrisistä ulkonäöltään kauniista, mutta käytännössä toimivista rakennuksista. Kuuluisimpia rakennuksia, mitä hän on rakentanut, ovat Finlandia-talo, Kansallismuseo sekä Säynätsalon kunnantalo. Hän oli suunnitteluunsa omaksunut funktionalismin ja korosti itse siinä humanistisuuden ja sosiaalisen omantunnon merkitystä. Funtionalismin hyvin klassisia tunnusmerkkejä voi löytää hänen töistään, mitä Aalto suunnitteli ennen sotia. Näitä ovat valkoiset, yksinkertaiset geometriset seinäpinnat ja kevyeltä näyttävät rakenteet. Sotien jälkeen hänen suunnittelustaan voi huomata enemmän inhimillisyyttä ja maan läheisempi käsitystä tilasta ja myös tiilipintaa joka eli. Kuten kaikki menestyneitä on Alvarinkin töitä kritisoitu muun muassa materiaali ratkaisuitaan. Hänen lahjakkuutensa voi nähdä katsellessa tarkasti Aallon töitä ja löytää niistä visuaalista huumoria.