Nykyään hevosten koko
vaihtelee suuresta, koska sitä on jalostettu paljon. Pienet
miniatyyrihevosrodut ovat pienimmillään vain puolen metrin korkuisia.
Suurimmat taasen ovat voivat olla noin kahden metrin korkuisia. Useimmiten
hevosen säkäkorkeus on keskimäärin noin väliltä 120–170 cm. Usein alle
Hevonen useimmiten tulee
täysikasvuiseksi erilaisista syistä riippuen noin 4–6-vuotiaana. Hyvin
mahdollisesti kesytetty hevonen elää peräti 50-vuotiaaksi. Usein ne elävät
enimmillään noin 30-vuotiaaksi. Poni- ja kylmäverisenrodut yleensä elävät
noin kymmenen vuotta kauemmin kuin lämmin- sekä täysiverisenrodut. Luonnossa
elävät hevosien elinikä on huomattavasti alhaisempi. On valitettavaa, että
kesyhevonen joudutaan lopettamaan useimmiten ruuansulatuskanavan tai
hengityselimistön sekä jalkavaivojen takia noin 10 – 20 vuoden iässä.
Hevonen on ajan saatossa
erikoistunut ruohonsyöjäksi. Sen elimistö on kehittynyt ajan saatossa
huonosti sulavaan ja runsaskuituisiin heinäkasvien syöjäksi. Luonnossa sen
lisäksi voi hevonen käyttää ravinnokseen myös kuorta, lehtiä, silmuja,
hedelmiä ja juuria. Kesyhevoselle syötetään korsirehun lisäksi muun muassa
kauraa ja maissia. Sen elimistö on sopeutunut laiduntamiseen ja hevosen
vatsalaukku onkin hyvin pieni eli se ei voi syödä suuria annoksia
kerrallaan. Kesyhevoselle on erittäin tärkeää ravinnon lisäksi myöskin aina
muun muassa laumatoverien seura, liikunta ja laiduntamismahdollisuus.
